|
Post by Fiona on Aug 1, 2012 4:39:45 GMT -5
Yleinen tallikirja kaikille!
Yleinen tallikirja on tarkoitettu kaikille, jotka haluavat kirjoittaa yleisesti esim. iltatalleja, aamutalleja yms. päivällä. Alkuun ei tarvitse muutakuin mielellään päivämäärän. HUOM! Tallikirjaan ei hoideta erikseen yksittäistä hevosta vaan voi puuhailla samassa tarinassa monen hevosen kanssa ja tehdä yleisiä juttuja.
|
|
|
Post by Marko Eklund on Aug 1, 2012 13:00:27 GMT -5
6.11.10
Pieni tallini oli tyhjillään. Edes hallitallissa ei ollut muita, kuin Hope, joka etsi maahanpudonneita oljenkorsia puhallellen ilmaa maahan. Kohta upean talvikarvan kasvattanut ori häipyy ulos. Ilma on hyvin kolea. Pieni tuulenvire kuljettaa harvoja hiutaleita muun lumen sekaan. Tänään oli hevosten lepopäivä ja koko päivänä kukaan ei ollut pysäköinyt autoaan alapihalla sijaitsevalle parkkialueelle tai tallilla pyörivät islanninhevosfanit kyselemässä hommia. Oli mukava kun nuoretkin olivat viellä kiinnostuneita karsinoiden siivouksesta. Naurahdan itsekseni.
Tammapihaton portilla ei tavalliseen tapaan notku näin iltaselta ketään. - Paalilla siis, sanon hiljaa ääneen itselleni. Rämmin pienen ''metsän'' läpi ja nään jo kaukaa heinä nyhtävät tammat. Vähän lähempänä kaikki kääntyvät katsomaan minua ihmeissään. Etna löntystelee luokseni. - Hei tyttö! Rapsutan kimoa. - Et ole tulossa talliin yöksi vai mitä?
Olin ottanut pari leivän kannikkaa taskuni pohjalle. '' Hyvin ajateltu '' Lahja oli taas vaikealla päällä. Sillä kun jäi nyt niin pahasti ruokailut kesken. Sujautin sinisen 'Snjór Hvítur' logolla varustetun riimun Lahjan päähän ja kiinnitin leukahihnan nopeasti.
Sonja ei tuottanut vaikeuksia. Sain riimun sen päähän leikiten. Annoin kuitenkin toisen kannikan vaivihkaa herkkusuu Sonjalle. (Fionan lellikki<3) Talutin tammat talliin ja 'telkesin' sisätallin (kolmenkarsinan rivistön) kahteen viimeiseen karsinaan. Hain tammoille puhtaat vedet ja heitin kasalliset heinää kummankin karsinaan.
Hallitallissa Hope oli taas omissa puuhissaan. Tartuin orin mustaan nimikkoriimuun ja talutin hallitallin kolmenkarsinan rivistön viimeiseen karsinaan. Halli tarjosi vain tuulensuojaa ja turvan minulle, kun olin tietoinen siittä, että hallin asukit olivat turvassa omissa karsinoissaan. Toisin kuin pienessä lämmitetyssä tallissani hallissa pakkanen tuli sisään pienimmistäkin rakosista ja reijistä.
Hain viellä Geyssin hallitalliin alhaalla sijaitsevasta tarhasta. Jaoin oreille heinät ja tarkistin vedet. Sekoitin viellä Hopelle ja Geyssille iltaruuat ja suljin kaikki ovet. Kipaisen viellä yläkerran myymälässä/oleskelutilassa sammuttamassa valot ja sulkemassa ovet. Luikin sitten pieneen ja kodikkaaseen vaaleansiniseen omakotitalooni parin sadan metrin päässä.
~Fionan ilta
|
|
|
Post by Marko Eklund on Aug 1, 2012 13:00:54 GMT -5
7.11.10
Tämänpäivän maastolaiset varustelivat jakamiani hevosia toistensa kanssa jutellen. Tallilla aina pyörivät tytöt Jenni ja Katri (kuvitteellisia) laittoivat Lahjaa kuntoon maastoa varten. Mietin tamman astuttamista... Mutta juurihan se oli alkanut totella ja olla kunnollinen maastojen veto ratsu. - Fiona, voisitko tulla auttamaan tämän turpahihnan kanssa, kun tämä on tällänen outo! - Tottakai tulen, huikkaan. Vilkaisen viellä kerran Lahjaa ja menen sitten auttamaan Eirin ratsastajaa.
- Kokeillaan viellä hieman tölttiä. Kerron maastolaisille kertauksena tölttiavut ja katson, kun he kokeilevat itsenäisesti. Eiri tölttää laiskasti, mutta ratsastaja säteilee onnistumisesta. Moli tölttää lennokkaasti ja Etna ravaa vaikka ratsastaja yrittää sinnikkäästi antaa oikeita apuja. - Etnalla istu syvemmälle satulaan, huikkaan. Ratsastaja tekee työtä käskettyä ja Etna ottaa pari askelta tölttiä.
Kiersimme kahdessa tunnissa mukavia pikkuteitä ja pieniä vaikeita polkuja. Ylitimme pienen joen ja tulimme sitten pitkälle laukkasuoralle. Kaikki karauttavat laukkaan paitsi minä ja Etnan ratsastaja. - Haluatko töltätä tai ravata? Kysyn. Lahja yrittää lähteä laukkaamaan toisten hevosten perään. Minulla on kauhea piteleminen tammassa, joka hyppii ja yrittää otta laukka askelia. - Voin laukata... ratsastaja vastaa ja kannustaa Etnan laukkaan. Päästän ohjia ja Lahja karauttaa jättäen Etnan kauas taakseen.
Talli häämöttää ja käsken siirtämään hevoset käyntiin ja antamaan hieman pitempää ohjaa, mutta pitämään hevosen kuitenkin hallinnassa. Laskeudun ratsailta ja talutan Lahjaa loppumatkan. - Pitäisikö meidänkin taluttaa hevoset? Eirin ratsastaja kysyy. - Ei pidä, ellette halua, vastaan.
Jenni ja Katri ottavat hevoset vastaan ja auttavat ratsastajia riisumaan hevostensa varusteet. Jaan kaikille hevosille kevyet fleec-loimet ratsastajat pukevat kaulapalalliset loimet hikisten hevosten selkään. Hoidan hevosille vettä ja menen sitten ratsastajien perässä tallin myymälä/kahvio/oleskeluhuoneeseen. Otan ratsastajien maksut tunnista ja tarjoan heille kahvit. Kippaan aamulla leipomani piparit pöydälle ja otan seuraavia varauksia.
- Jenni! Huudan. Tytöt tulevat yksityishevosten satulahuoneesta käytävälle. - Joo oltiin siivoomassa tota lattiaa, Jenni sanoo. - Voisitteko juoksuttaa Hopen? - Tietenkin, tytöt vastaavat ja katoavat tallista Halliin.
|
|
|
Post by Tiina Välimäki on Aug 8, 2012 15:07:49 GMT -5
8.8.12 - Tiina
Olin aijemmin päivällä ratsastanut ja kokeillut ensi kertaa Undria. Ruuna oli ollut herkkä, mutta toiminut loistavasti. Ihan kuin se olisi lukenut ajatukseni siitä, mitä siltä pyysin. Vaikka sen ruunaamisesta oli kulunut jo aikaa, tahtoi se kentälle kulkiessa mahtailla tien laidalla olevan tammapihaton asukkaille. Ruuna veti vimmatusti - melkein minut ojaan, joka erotti pihattotarhan ja kentälle johtavan tien. Niin kovasti se halusi päästä haistamaan tammoja.
Toisenpuolen ruunat ja kaksi nuorta ori Luffe ja Bardi eivät kiinnostaneet samalla tavalla. Orin alut kuitenkin seurasivat meitä silmä kovana ja ravailivat vieretysten mukanalle kentälle saakka.
Nyt olin kuitenkin saanut hommaksen siivota sisäkarsinat. Luffe, Bardi, Viki, Lahja ja Hösvir nukkuivat yöt sisällä. Orit olivat turvallisuus syistä, Lahja aamuista ratsastusta varten. Fiona ei halunnut, että se olisi aivan mutainen yön jälkeen. Hoidettuani homman, laitoin unisen Markon hakemaan puruja ala-pihalta. - Et oo tosissas? En mää jaksa nyt mitään, Marko inisi.
Sain kuitenkin pian miehen tekemään työn puolestani. Kohta levittelin puruja tasaisesti joka karsinaan ja päätin sekoittaa talliin tuleville hevosille iltaruuat valmiiksi.
Luffe ja Bardi odottivat jo portilla. Ne tiesivät pääsevänsä syömään tasan tähän aikaan. Otin molemmat kiinni riimunnaruihin ja talutin vierekkäin talliin. Herrasmiehet käyttäytyivät siivosti ja jolkuttelivat perässäni tyynen rauhallisina, joskin innokkaina.
Kaadoin juuri ruuat kummankin kuppeihin, kun Marko ilmestyi talliin Lahjan kanssa. - Ei perkele, se puri, kun hain. Onneks oli tosiaan nää hanskat. - Eikä! Laita se tuohon esimmäiseen. Eihän käteesi tullut mitään? - Ei, hanska suojasi - onneksi!
Marko haki vielä Vikin ja sain ruokittua viimeisen hevosen.
|
|
|
Post by Fiona on Oct 6, 2012 14:00:23 GMT -5
6.10.12 - Fiona
Kentän laidalle oli kokoontunut enemmänkin porukkaa - kuin johonkin näytökseen. Keskellä kenttää seisoo Roosa päällään limenvihreä tuulitakki. Hän pitää Ljúfurin ohjista kiinni kaksin käsin.
- Haha Fiona! Oletko valmis? Roosa naurahtaa. Kurkaan kentän laidalla Markon ja parin tallitytön välissä seisovaa Tiinaa. - Go Fiona! Tiina kannustaa ja näyttää peukkua. Marko liittyy mukaan peukkuttamaan.
Painan kypärän päähäni ja nostan jalan jalustimeen ja ponnistan itseni selkään. Luffe luimitaa korviaan ja ottaa pari askelta taaksepäin. Roosa päästää ohjista irti ja painan pohkeet kevyesti orin kylkiin.
- Ole rento sielä selässä. Se alkaa heti sekoilemaan, jos et keskity. Rentoudun ja annan Luffen liikkua reippaasti eteenpäin. Se ei todellakaan turhia hidastele vaan harppoo pitkiä ja matkaavoittavia askeleita.
- On se kyllä hyvän näköinen kieltämättä, Marko sanoo. - Jep ja liikkuu ihan hyvin, mitä nyt oon nähny, vastaan.
Ratsastan puolisen tuntia Roosan ohjeistuksessa ja kaikki näytää menevän loistavasti. Kerran meinasin jo joutaa maahan, kun kentän aidan takana olevassa puskassa oli orin mielestä jokin olio joka tahtoi syödä sen heti siinä paikassa. Laskeuduin alas satulasta ja Roosa ottaa Luffen ohjat minulta.
- Voin hoitaa sen. Taidan mennä vielä hieman kävelemään sen kanssa tuon pikku lenkin metsässä. - Siitä vain, sanon ja lähden kävelemään Tiinaa ja Markoa kohti.
- Hienostihan se meni! Tiina hehkuttaa ja sanoo, että haluaa itse kokeilla oria myös. Marko kaappaa minut kainaloonsa ja lähdemme kävelemään kohti tallia. - Kokeile pois, kun Roosalle sopii. Hienosti se meni kyllä todentotta. Päätämme mennä kahvittelemaan meille, kun taivaalta alkaakin yllättäen sataa vettä.
Talossa Marko laittaa kahvin tulemaan ja istuudun jo pöytään jutustelemaan Tiinan kanssa. - Ajattelin huomenna ratsastaa pienen lenkin maastossa, jos kiinnostaa tulla mukaan. Ja ihmeessä Marko myös! Maastossa on nyt niin kauniit maisemat. - Jep, voisin tullakkin. Marko? - Nooo jos keksit minulle jonkun helpon ja erittäinerittäin rauhallisen. - Haha! Jos Anna suostuu lainaamaan Etnaa, muuten Bylgja kantaa sinut vaikka maailman ääriin!
|
|